Tavallinen perhe, tavallisessa autossa, matkalla tavalliselle perhelomalle. Rannikko kaupunki, kulttuurilla ja mikä parasta suurella huvipuistolla. Kaupunkia voisi luonnehtia unelmien täytytmykseksi. Se on juuri sellainen paikka minne perhe kuin perhe voi lähteä karkuun arkea, korjaamaan parisuhdetta tai viihtymään mukavasti. Huvipuistoa meinostetaan: " "
"Joko ollaan perillä" kysyy seitsemättä kertaa perheen pienimmäinen. "Ihan kohta" vastaa isä tasapaksulla äänellä. Äiti huokaisee. Isosisko kääntää kylkeä ja tuojottaa ohi viliseviä puita.
Viimein perillä. Tavarat on viety hotellille ja lasten loma voi alkaa. Puiston portilla jonotetaan jännityneesti omaa vuoroaan. Kukaan ei ole käynyt siellä ennen eikä tiedä mitä odottaa. Kun rannekkeet on saatu käteen tytöt päästetään vapaalle. Isä ja äiti suuntaavat näköalatornille. Tytöt juoksevatkilpaa vuoristorataan.
Päivä kuluu mitä ihmeellisimpien härveleide parissa eikä nälkää huomaa ennenkuin illalla. Puiston valot syttyvät ja kaikki näyttää satumaiselta. Isää ja äitiä ei näy missään. Paniikki ei kuitenkaan iske tyttöihin eikä keneenkään muuhun lapseen. Kaikki ovat kadottaneet vanhempansa. He tietävät ettei enää ole paluuta tavalliseen askeen. Tästä alkaa hulvaton elämä.
Tytöt eivät pian muista olevansa siskoksia. Vanhempi löytää itselleen ystävän. Hän on samanikäinen, mutta asustanut huvipuistossa jo pidemmän aikaa. Hän esittelee paikkoja. He leikkivät ja tutustuvat toisiinsa. He muuttavat yhdessä asumaan, pieneen kaksioon aivan keskustan laidalle.
Aika kuluu ja tytöt varttuvat. Kaupungissa ei kuitenkaan suvaita vakituisesti asuvia aikuistumiseen päin olevia tyttöjä. He ovat vaaraksi kulissille. Heillä voisi olla jo omia lapsia. Tytöt eivät kuitenkaan tiedä tai piittaa sellaisesta. Heillä on toisensa.
Kaupunki ei kuitenkaan katso tätä hyvällä. Eräänä yönä heidän kaksioonsa murtaudutaan. Mietitäämpäs miltä tuntuu, kun ainut ystävä, kumppani on hävinnyt tielle tietämättömille aivan mitään sanomatta. Olet oudossa paikasssa ja muistot menneestä, tavallisesta elämästä, alkavat palata mieleesi...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti